5/28/2013

Lepyttelyä



Kylmä hiki nousi otsalle, kun huomasin, kuka puuttuu edellisestä postauksesta. Toivottavasti hän ei loukkaantunut kovin pahoin, tai muuten meidän pihahommat saattavat ottaa takapakkia. Lepytellään nyt samantien omalla postauksella Puutarhatonttua. Hän on ainut asia, joka lähti mukaamme edellisestä puutarhasta, kun muutimme sydäntalvella. Tontun kanssa on tässä vuosien varrella tultu sinuiksi, ja hyvin on haltijanhommansa hoitanut. 

Lakin kärki kopsahti aikoja sitten rikki, mutta sain sen liimattua kasaan. Samalla tonttu sai sinisen silkkinauhan puuttuvan sirun kohdalle.






Onko teillä puutarhatonttuja tahi pihan haltijoita? Mitä mieltä olette niiden tarpeellisuudesta?

Minä olen sitä mieltä, että puutarhatontut ovat ihan oleellinen osa kodin ulkoilmaelämää :).




 Näin viisaan katseen huomaan annan mielelläni pienen tilukseni. 



Hän jakaa runkoverenpisaran siimeksestä viisaita pihanhoidollisia neuvojaan.


Kesä saapui terassille, ja pihametsässäkin pilkahtaa toivo

Vihdoin sain tehtyä terassille kesää. Jurikin toivottavasti arvostaa hänelle loihtimaani kukkaistunnelmaa, kunhan saa päiväuniltaan silmät auki :)







Koskaan ennen ei ole mustikanvarpujen ja kielojen näkeminen tuottanut näin suurta iloa ja nautintoa. Se kertoo nimittäin siitä, että pihametsäämme on ilmestymässä "oikeitakin kasveja". Ihka oikeaa metsän aluskasvillisuutta pahaisen villivadelman ja kaiken muun hävitettävän tilalle.  

Työsarkaa riittää, mutta oikealla tiellä tässä kai ollaan. 

♥ ♥ ♥






5/27/2013

Lundian valaisimen voitti...

Virallisen arvontakoirani Jurin kanssa aloitettiin viikko arpajaistunnelmissa. Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille kivoista kommenteista - ja osallistumisesta Lundian ja itseni puolesta.

Oli todellinen ilo ja kunnia arpoa Lundian kanssa kaunis ja laadukas suomalainen designvalaisin. Tutustukaahan Lundian valaisimiin täällä!

Kasasin nämä kollaasit näyttääkseni teille, kuinka erilaisiin käyttötarkoituksiin moni-ilmeinen Lundia taipuu. 






Ja sitten itse asiaan. Arvaa mitä, Ninnuska. Enää ei tarvitse odotella sormet ja varpaat ristissä - sinä voitit valkoisen Lundian Soihtu Tablen työpöydällesi. Onnea! 


- - - - - - - - - - - - - - - - -

Ninnuska, perjantaina, huhtikuuta 26, 2013
No wau! Kaikilla kolmella arvalla mukana. Valkoinen olisi kyllä niin mahdottoman kaunis työpöydälleni. Hirveen pitkä aika olla sormet ja varpaat ristissä ;)
Ihanaista loppuviikkoa! 

- - - - - - - - - - - - - - - - -


Kauniiksi lopuksi kuva Lundian valaisimista hyvän ystäväni kodissa.



Virallinen valvoja työssään:


5/25/2013

Hurahdus


Istagramiin on tullut suollettua kuvaa muutaman viikon aikana melkoista tahtia. Se on hauskaa! Instagram on näppärä tapa jakaa kuvia. On siinä omat varjopuolensa, kuten ihan kaikissa some-välineissä. Mutta minun tapauksessani hyvät puolet kumoavat huonot. Tässä tulee muutamia poimintoja kuvistani tänne bloginkin puolelle.

Ensin pari yksittäispoimintaa lyhkäisine tarinoineen.




Konjakkinahka on nyt niin pop. Sitä näkyy paljon kaikkialla ja monet tekevät siitä jotain, tai keräävät kirppareilta esineistöä, laukkuja ym. Ja onhan se luvattoman ihana väri - minusta ainut oikea nahan väri.

Huomasin, että mieheni on edellä aikaansa, tai jäljessä, miten sen nyt ottaa. Hänen yhdessä fillarissaan on nimittäin Brooksin klassikkosatula, joka on yllätysyllätys, juuri oikean värinen. 

Englantilaisia Brooksin nahkasatuloita on valmistettu vuodesta 1882, ja niitä saa edelleen. Tämä on muistaakseni tilattu jostain muilta mailta.




Ystäväni kodissa olevan takan luukut. Nämä eivät sen kummempia saatesanoja kaipaa. Ovat yksinkertaisesti vaan mahdottoman kauniit! Niinkuin koko kotikin :), terkut!



 Ruokapöydältämme löytynyt bambi, joka oli pakko ikuistaa ajatuksella "pilkkuja ja palloja".



Sitten vielä muutama kollaasi perään. 
Tässä ekassa kasassa johtoajatuksena on PINK.



SINERVÄÄ & VIHREÄÄ.



Ja tähdet, tähdet.





Lämpimät kiitokset ja terveiset Karkkipurkki-blogiin, jonka arvonnassa voitin kesäisen Finlaysonin muumipussilakanasetin. Petasin lakanat tänään tytön pinnasänkyyn, ja voi sitä pienen ihmisen iloa. Setti on normikokoinen, mutta taitoin pussilakanan kaksinkerroin ja laitoin aluslakanaksi nyt aluksi. 




Minua on alkanut jo jännittää oman blogini arvonnan lopputulos. Kuka mahtaa saada Lundian valaisimen omakseen? Vielä on reilu vuorokausi aikaa osallistua.

Hyvää lauantai-iltaa!



5/24/2013

Nyt on jo kiire, kohta arvotaan!

Ihanaa viikonvaihdetta, toivottavasti saadaan paljon aurinkoa! Sunnuntaihin,  puoleenyöhön asti on vielä aikaa osallistua huikean kauniin Lundian Soihtu -pöytävalaisimen arvontaan (arvo 324 e). Valaisimen on suunnitellut Jukka Korpihete.

Osallistu täällä, klik!

Voittaja saa valita värin itse. Musta on minun suosikkini!






5/23/2013

Korilöytöjä ja tunnustus


Tanskalaismerkki Ricen Raffia-korien ainokaiskappaleet lähtivät mukaan suht hävyttömillä alennuksilla, kun tein viikolla korilöytöjä Kodin ykkösestä Tampereen Lielahdesta. 


Suuremman pyöreän korin hinta oli kympin. Kysäisin myyjältä limen neliökorin alehintaa, kun siinä ei sitä ollut. Myyjä keksi korille hinnaksi vitosen, ja minä heitin myös sen todella nopsalla ranneliikkeellä ostoskärryyn! Korien yhteishinta olisi alkuperäisillä hinnoilla ollut 74,95, joten 15 euroa tuntuu aika minimaaliselta.

Raffia-korit on tehty Madagaskarin vuoristokylissä käsin. Koreissa kiinni olevissa vihkosissa vakuutetaan, että kylien asukkaat rakentavat korituotoilla taloja ja hankkivat kännyköitä. Toivottavasti näin todellakin on. Korit ovat todella kauniita ja hyvälaatuisia.



Nämä menevät lastenhuoneisiin. Vihreä poikavauvan leluille, limetti tytön My Little Ponyille.




Sitten tunnustus.

Olen saanut kolme kivaa haastetta / tunnustusta. Puran niitä tässä pikkuhiljaa ehtiessäni, mutta kaikkiin vastaan kyllä. Nyt vuorossa Niittykulman antama tunnustus. Lämmin kiitos Saga!




Tunnustuksen säännöt ovat seuraavat:
Kopio post it -lappu ja liitä se blogiisi.
Kiitä linkin kera bloggaajaa, joka tunnustuksen myönsi.
Anna tunnustus viidelle blogille ja kerro heille siitä kommentilla.
Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se onkin kerrottu post it -lapulla ja toivo, että valitsemasi blogit jakavat sen eteenpäin.

Tunnustus lähtee minulta eteenpäin seuraaviin minua inspiroiviin ja viihdyttäviin blogeihin:

5/22/2013

Australialaiset pelastajat saapuivat Englannista

Taas on tilattu laukkuja maailmalta. Tällä kertaa tilasin australialaismerkki Seafollyn laukut (Seafolly Boat House Tote Bag). Nuo suurensuuret pelastavat enkelit saapuivat viime viikolla - vihdoin. Olinhan odottanut niitä jo pitkään, kun May 1st ilmeisesti viivästytti laukkujen matkaa Suomeen. Tilasin laukut Surfdomesta, eli ne tulivat Englannista. Ilmeisesti homma sakkasi Tanskassa, ja siellä olivat jumittaneet tovin.

Surfdome on meidän perheen lempparikauppa, mitä vaatteisiin tulee. Tai, no jos mieheltä kysytään, niin Varusteleka taitaa olla jaetulla ykkössijalla.




Seafollyn mallistossa on tarjolla muutamaa erilaista shopper bagia. Kaikki miellyttävät merellistä silmääni kovasti. Päädyin näihin laivastonsinisiin, joissa on linjakas köysiprintti. 




Kahden pienen lapsen kanssa reissaaminen on tosi kivaa, mutta vähimmilläänkin tavaraa tarvitaan mukaan aikamoinen määrä. Vihaan pakkaamista, se on minulle ihan kauhusuorite. Ajattelin, että tuota tuskaa helpottaisivat suuret laukut, joihin voi vaan heittää tavaraa. Laukut pääsivät testiin heti saavuttuan, lähdin nimittäin seuraavana päivänä reissuun. Käsi sydämellä voin sanoa, että näihin menee aika monta muovikassillista tavaraa. Tarkalleen ottaen 5. Ihanaa!




Eikä sekään haittaa, että kassit ovat kauniit. Ovathan ne kyläpaikassa/hotellissa/missä milloinkin esillä koko ajan.




Huomasin, että googlen sadan rekisteröityneen lukijan raja on nyt tätä kirjoittaessani yhden lukijan päässä :)! Kiitos kollektiivisesti teille lukijani. Ette tiedäkään, kuinka iloiseksi bloggariksi minut teette.

Lukijoita käy blogissani kuukausittain melkoinen määrä, ja tulette niin montaa eri kautta. Olen tosi iloinen ja mykistynytkin, aina kun pistäydyn katsomassa analyticsistä kävijämääriä.


 - Kiitos! -  


Teen tätä blogia omaa luovuuttani toteuttaakseni ja teitä lukijoita varten. Seuraavassa arvonnassa olen pyrkinyt ottamaan teidät erityisen hyvin huomioon. Siihen päästään sitten, kun tämä upea Lundian Soihtu -valaisin on arvottu. Aikaa on sunnuntaihin. Osallistumaan klik.



5/18/2013

Ravintolapäivä 18.5.2013 Kormun kartanolla



Huristelin kotitietä tänään ravintolapäivänä. Meidän Kormun kylällä on kolme ihastuttavaa kartanoa yhdessä ryppäässä. Niistä yhden kuistin vieressä oli kyltti, joka näkyi tielle:

-- POPUP RAVINTOLA POIKKEA KEITOLLE --

Jarrut pohjaan ja katsastamaan, mitä kutsuvassa vanhassa kartanossa olisikaan tarjolla. 





Tarjolla oli monikulttuuristen marttojen valmistamaa venäläistä seljankakeittoa. Jälkiruuaksi tarjottiin blinejä ja kahvia.

Minulla ei ole ensimmäistäkään kuvaa seljankakeitosta. Se kertonee jotain keiton maistuvuudesta - mielessä oli vain syöminen, ei kuvaaminen. Blinivaiheessa muistin sentään kuvata, mutta oikein maistuvia olivat nekin.

Kysyin kuvauslupaa ja kerroin, että minulla on sisustusblogi. Sain luvan kuvata kartanossa sisällä. Kollaasin kuvat ovat tulosta pikaisesta pyörähdyksestä: kuisti - eteinen - sali - ruokasali. Tällä kertaa oli turvautuminen puhelimen kameraan, joten pahoittelut kuvien laadusta. 

Ylärivin kuvissa Kormun kolme kartanoa. Ensimmäisen kuvan lasikuistisessa punaisessa kartanossa oli siis tämä popup-ravintola (jota ei muuten netistä löydy, eikä tule jatkossakaan löytymään). Mutta lupasivat laittaa ravintolan taas pystyyn seuraavassa ravintolapäivässä elokuussa 2013, eli tervetuloa, tänne vaan!





Ja hieman antiikkiasiaa. Ruokapöytää koristi Suomen lippu. Pöytälipun jalustassa oli hopealaatta, jossa olympiarenkaat ja teksti HELSINKI 1940. Aika arvokas ja harvinainen Olympiakisoja varten tehty pöytäkoriste. Nimittäin nuo Olympialaiset jäivät toisen maailmansodan takia kokonaan pitämättä.









Ihana ex-tempore ravintolapäivävisiitti!
Olen iloinen, että painoin jarrua.






Vanha auton lamppu ja arvonta-asiaa


(* edit, otsikko on korjattu, miten muutamaan sanaan saakin monta virhettä :)

Matkaani on joskus jostain isäni romulaatikosta tarttunut vanha autonlamppu. Se on mielenkiintoisen näköinen, ja aika kuvauksellinenkin roina. Vähän on ruostetta kyljessä. Tuo paksu sumuinen lasikupu on huippu. Aina se on ollut esillä jossain päin kotia. Niin nytkin pikkuhyllyssä muiden kaltaistensa vanhojen metalliesineiden kanssa.









Samalla muistutan viela lamppuarvonnasta, jossa ei suinkaan ole palkintona tämä romu, vaan paaaljon fiinimpi valaisin; Lundian Soihtu Table -pöytävalaisin, jonka on suunnitellut Jukka Korpihete! Aikaa osallistumiseen on muutama päivä, 26.5. asti.
Osallistumaan pääset täältä!

Seuraava arvontakuvio on myös selvinnyt. Voinkin luvata, että seuraava arvonta on sekin aivan huippu! Olen jo aivan täpinöissäni, joten pysykää tekin kuulolla. Laitetaan uusi arvonta hetipian käyntiin, kun tämä nykyinen saadaan päätökseen. 

Tässä vielä Lundian mustat Soihdut Anders Lönnfeldtin kuvaamana. Arvonnan voittajahan saa päättää valaisimensa värin itse. Saisiko olla valkoinen, musta vai hiekka :)? Onnea arvontaan kaikille jo osallistuneille, sekä uusille osallistujille.


5/16/2013

Tiirinkosken Tehtaan tuliaiset, osa 2



Nyt vuorossa osa 2, ja se suurempi sisustuspulma, johon olen etsinyt vastausta. Täällä osa 1 Tiirinkoskelta, klik.




Se on nimittäin onnellisen lampaan talja...

Olen jo pitempään himoinnut lampaantaljaa kotiimme. Olen halunnut kotimaisen lampaantaljan; onnellisen, kauniin, uniikin, persoonallisen. Netistä olen selaillut muutaman lammastilan sivuja ja valikoimia. Ongelmana netin kautta tilattaessa vain on se, kun taljaa ei pääse hypistelemään ennen ostopäätöstä. 

Nähdessäni maanantaina Tiirinkosken bloggari-illassa lampuri Ninan taljavalikoiman, se oli jalat alta samontein. Minusta kaikkein kaunein oli ahvenanmaanlampaan talja, jossa on käkkärää, suoraa, pidempää ja lyhyempää villaa.

Ahvenanmaanlammas on vanha alkuperäisrotu, josta on jalostettu aikanaan mm. suomenlammas. Ahvenanmaanlammas on ollut häviämään päin, Nina on yksi lammasrodun kasvattajista ja elvyttäjistä. Arvokasta työtä!




Taljan väriskaala on vaalean harmaasta rusehtavan ja tumman harmaaseen. Kaikki samassa taljassa. Tämä hyvin uniikki ilmestys lähti mukaani, ja voi sitä onnen tunnetta. Kannatti odottaa muutama vuosi, että se oikea tulee vastaan :)!







Onnellisuuskin on itsestäänselvyys, kun lampolassa vierailimme. Voi Bää niitä suloisia lampaita, pikkukaritsoista puhumattakaan.  

Taljaan on ihana kääriytyä tuossa terassilla viileässä illassa. Sohvallakin se tuntuu mukavan pehmoiselta. Se on helppo ottaa mukaan yläkerran nojatuoleihin... Ja taljahan on ikuinen, kun siitä pitää huolta. Ja minähän pidän.

Kiitos Nina, arvostan käsityöläisyyttäsi suuresti. 
Ninan työtilasta ja tilan miljööstä tässä vielä kuvia. Mikä rauha ja kauneus.



Työtilana toimii vanha punamullalla maalattu hirsirakennus. Pihapiiriä vahtii leijona, eli leonberginkoira.




Nina kehrää villaa langaksi. Sisällä vallitsee ihana rauha. Vaaleat hirsiseinät ja kaksi ikkunaa luovat tilaan omalaatuisen valon.


Nämä kuvat ovat puodista, jossa sisustustavaroiden ja kalusteiden lisäksi on esillä runsaasti lampaantaljoja ja niistä tehtyjä upeita peittoja.

Nina käyttää monenlaisia leimasimia taljojen koristelussa. Tämän valkoisen peiton toinen puoli on koristeltu leimasintekniikalla.






Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...