9/30/2014

Blogihaaste: Punaisen maton paikka on makuuhuoneessa | Master Bedroom



This time lots of pics from the master bedroom.
I'm addicted to these views; I love those great pines seen thru a small window,
first thing every single morning.


. . . . 


Sain hauskan haasteen Kodin Kulmia -blogista, lämmin kiitos Suvi!
Haaste kuuluu näin: 


Blogihaaste: Punaisen pyöreän maton paikka
Kuvaa kodistasi se paikka, johon sinä laittaisit punaisen pyöreän maton, jos esittelisit kotisi ohjelmassa Suomen Kaunein Koti. Kuvaa ensin paikka, mihin maton laittaisit. Ota sen jälkeen kuvia eri suuntiin, tai siihen yhteen mieluisaan suuntaan vähän kuin matolla seisten. Voit myös perustella valintasi. Linkitäthän haasteeseen myös tämän alkuperäisen haastetekstin.
Haaste on lähtenyt liikkeelle Luumutar -blogista.



master bedroom, log cabin, scandinavian style interior, oak bed, oak bench,



Valitsin makuuhuoneemme, ja punaisen maton virkaa toimittaa tämä yllä oleva nahkamatto. 

Miksi makuuhuone? Päivä alkaa sieltä. Kun avaan silmät, näen juuri tämän näkymän reunimmaisesta pikkuikkunasta. Makkarissamme on neljä ikkunaa yhdellä seinustalla; kaksi suurempaa ja reunoilla nämä pikkuiset. Ikkunasta näkyvät kaksi jyhkeää mäntyä toivottavat hyvää huomenta jokaisena päivänä. Maisema on minulle rakas. Olemme korkealla, ja maisemiin ja tiettyihin puuyksilöihin on jo kuluneena neljänä vuotena tullut kiinnyttyä yllättävän syvästi.



white bedroom, log house, hirsitalo



Makuuhuoneessa on luonto läsnä. Sarvet ovat minulle mieleisiä, ja niitä löytyy myös täältä.  Marjanpoimintajakkara on kauan sitten edesmenneen, uutteran mummuni peruja.



leather carpet, nahkamatto, scandinavian white style interior




Huoneessa on muutamia muitakin vanhoja tavaroita. Vanha puinen limsakori säilyttää iltalukemiset. Armeijan vanha pakki on kuin taulu tai veistos. Varustelekasta löytyi joskus tämä tumma sininen yksilö ja tykkään siitä kovasti. Naulakko lähti muuttokuormaan mukaan edellisestä kodista ja löysi paikkansa tuosta tyhjältä valkoiselta seinältä hormin vierestä.










Suuren huoneen toisessa päässä on pukeutumistila, johon kuuluu kaksi suurta Ikea Hemnes -lipastoa, musta rautainen vaaterekki, jossa ruusukultaisia Hayn Hang -henkareita (joista löytyy oma postauksensakin). Metallilankakori tarttui kauan sitten matkaan Turuntien varrella olevasta Kasvihuoneilmiöstä, erään instakuvan inspiroimana keksin säilyttää siinä farkkuja kauniisti esillä.

Olen aikaisemmin postannut makkarista myös tällä tapaa.



bedroom interior, scandinavian interior, log home, log cabin

kupari henkari



Haluaisitteko tulla mukaan armaat:

A-R, PIIRTO




Joanna, CIRKUS







FOLLOW MY BLOG / TERVETULOA SEURAAMAAN TOUHUJANI: 
FACEBOOK  /  INSTAGRAM  /  BLOGLOVIN   /  PINTEREST





9/27/2014

Karamellisoidut punasipulit | Caramelized Red Onions


Punasipuli on tämän syksyn lempparini. 

Tässä olisi maistuva ohje niiden karamellisointiin. Karamellisoitu punasipuli on todella herkkua, maultaan ihan omanlaista. Se sopii erinomaisesti salaattiin, hamppareiden väliin, ihan minkä tahansa ruuan päälle. Sain idean karamellisointiin Emilian blogista. Aiemin pikamarinoin punasipuleita sitruunassa, kannattaa kurkata myös tuo postaus.

Kokeilkaa ihmeessä tätä nopeaa, helppoa ja maistuvaa lisuketta!


TARVITAAN:

etikkaa noin 1 dl
(löysin kaapista punaviinietikkaa ja mustapippuripunaviinietikkaa)

ruskeaa sokeria noin 4 rkl
(löysin kaapista muscavadoa)

vettä 1-2 dl

punasipuleita
(nämä 9 pientä ovat omasta penkistä, kaupan jättiläisiä riittää pari-kolme )


Laita pannulle vesi, etikka ja sokeri. Kun seos kiehuu, laita joukkoon pilkotut punasipulit. Anna hautua miedolla lämmöllä noin 20 min, kunnes nesteet ovat haihtuneet ja sipulit karamellisoituneet. Lisää vettä matkan varrella tarpeen mukaan, jos tuntuu, että nesteet haihtuvat liian nopsaan.


. . . 


CARAMELIZED RED ONIONS

needed:

9 small / 3 big red onions
water 1-2 dl
Muscavado sugar 4 table spoons
Black pepper vinegar or / and red wine vinegar about  1 dl

Mix sugar, vinegar and water in a frying pan, add onions and stew about 20 minutes. Add water if needed.



fasettihiottu laatta, metro kaakeli, tiililadottu kaakeli, keittiön välitila, ruskea sokeri, muscavado sugar,
organic red oniond, self grown, itsekasvatetut punasipulit

caramelized red onions


Edit. Kuvat otettu iPadilla - joskus näinkin.
Se on niin näppärää ruuan valmistuksen ohessa. 




FOLLOW MY BLOG / TERVETULOA SEURAAMAAN TOUHUJANI: 
FACEBOOK  /  INSTAGRAM  /  BLOGLOVIN   /  PINTEREST




luomu sipulit




9/26/2014

Minun eka Tine K | Classic Tine K Cushion



Olen ihastellut Tine K -tuotteita siellä ja täällä, onhan tämä tanskalaisbrändi kasvattanut suosiotaan vuosi vuodelta, eikä suotta. Heidän kataloginsa ja kuvansa ovat huikean hyvin stailattuja ja viimeisteltyjä, ja niistä on helppo ammentaa ideoita omaan sisustamiseenkin. Tämä valoisa skandinaavis-etninen ja hillityn boheemi tyyli kun viehättää jossain määrin tämänkin hirsitalon seinien sisällä. 

Tinen harmaavalkoinen raitatyyny on jo klassikko. Nappasin omani mukaan Tiirinkoskelta. Olen nyt testaillut sitä tuolille jos toiselle ja kaikkialle sopii. Konepestävyytensä puolesta uskalsin sen meille hankkia, täällä kun vilisee nuo kahdeksan tassua ja neljä pientä jalkaa.

Hyvää viikonloppua! 


. . . . 


I love danish interior brand called Tine K, but I haven't had anything from them. Until now... This black&grey classic cushion with everything; all my diffrent style chairs love it!


Pendant light valaisin
Vintage Bumling, Anders Pehrson 1968

Leather Butterfly Chair | nahkainen lepakkotuoli
Nordal

Vintage side table 50-luvun sarjapöytä
suvun peruja

White moroccan pouf valkoinen pouf
Dokkan, Helsinki



vintage side table, vintage furniture, white home
tine k tyyny
vintage table, 1950's table, 1950's side table, white moroccan ottoman




FOLLOW MY BLOG / TERVETULOA SEURAAMAAN BLOGIANI: 
FACEBOOK  /  INSTAGRAM  /  BLOGLOVIN   /  PINTEREST




9/21/2014

Miten opin rakastamaan juoksua & ensimmäinen puolimaraton!







Juoksin eilen Espoon Rantamaraton -tapahtumassa elämäni ensimmäisen puolimaratonin, 21 km siis. Minulle tuo etappi ja eritoten matka tähän hetkeen on merkityksellinen, siispä päätin kirjoitella juoksuharrastuksestani muutaman sanan tänne blogiinkin. Jos totta puhutaan, olen halunnut tehdä tämän postauksen siitä lähtien, kun aktiivisen juoksemisen aloitin.


Se alkoi.

Harjoittelun aloitin siis tämän vuoden maaliskuussa. Olen teini-ikäisestä asti ollut liikunnallinen, mutta nyt takana oli nelisen vuotta tooodella kevyellä liikunnalla. Takana oli kaksi antoisaa raskautta, synnytystä ja pikkulapsiaikaa. Olin kuitenkin ns. rapakunnossa ja mitta tuli täyteen. Ulkoisesti näytin suhteellisen hyvinvoivalta; kehoni oli hoikka, mutta se oli myös voimaton, ryhditön ja kipuileva. 

Aloitin juoksun ilman mitään taustafilosofiaa, ainoastaan 'nyt tuli mitta täyteen' -periaatteella. Ensimmäiset 3-4 km lenkit olivat tuskaa. Muistan motivoineeni itseäni yksinkertaisella ajatuksella heti toisella lenkillä - nyt ei tunnu ihan niin pahalta kuin ekalla. Tällä yksinkertaisella metodilla etenin ensimmäiset sata harjoituskilometriä. Vertasin kulloistakin olotilaa aikaisempiin, ja eritoten niihin ensimmäisiin tuskalenkkeihin. Näin pienet edistysaskeleet, hain ja sain niistä motivaatiota jatkaa.

Sata kilometriä siinä tosiaan meni, että kehoni alkoi päästä sisälle juoksemiseen. Asento hakeutui optimaalisemmaksi, nivelet ja lihakset oppivat uudet kujeet ja alkoivat kestää yhä pienemmillä kolotuksilla. Sata kilometriä saattaa kuulostaa hurjalta, jos ei ole juossut lainkaan, mutta se tulee kasaan yllättävän pian.

Ensin juoksin 3-4 km lenkkejä kolmisen kertaa viikossa, sitten lisäsin joukkoon välillä 5-6 km lenkit. Sitten tulee se päivä, kun tekee mieli kokeilla, jaksaako juosta 8 km ja juokseekin siinä hurmoksessa ehkä kympin. Sitten kymppi tuntuu tylsältä ja haluaakin mittariin 13 km. Ja normaalitouhu näiden 'itsensä ylittämislenkkien' välissä oli edelleen niitä 3-4 km pyrähdyksiä. Pyrähdyksiä? Kyllä. Ne todellakin alkavat jossain vaiheessa tuntua pyrähdyksiltä, kun vertaa niihin ensimmäisiin takkuisiin ja tuskaisiin etenemisiin. Siitäkin saa voimaa jatkaa.

Aluksi mottoni olikin, metsässä kukaan ei kuule huutoani ja saanpa ainakin kiroilla ihan rauhassa ja niin paljon kuin haluan.


Se jatkui.

Ennen eilistä puolimaratonia harjoituskilometrejä oli kasassa noin 700. Ekan satkun jälkeen harjoittelu sujui omalla painollaan, ilman mitään ohjelmaa. Lähinnä olen motivoitunut vain siitä, että juoksu alkoi kulkea ja keho alkoi näyttää jäntevämmältä, lihaksikkaalta ja ennen kaikkea olo tuntui terveeltä, reippaalta ja itseluottamuskin kasvoi harjoittelun sivutuotteena mukavasti. Kehoni oppi myös pyytämään lenkkejä - niistä tuli mukavaa rutiinia. Olin itseni ja kehoni kanssa hyvää pataa, me olimme taas kokonaisuus. Olin löytänyt itseni ja se tuntui mahtavalta.

Miksi sitten puolikas? Juoksin viime kesänä vahingossa 16 km kun piti juosta 10 (hurmostila ja hetken päähänpisto). Siitä selvittyäni kicksit olivat niin valtavat, että 21 km matkasta tuli välittömästi pakkomielle. Jo reilun viikon kuluttua tuosta juoksin 21 km täällä kotimaisemissa. Tuon jälkeen tiesin, että pystyn siihen. Sitten vain sopivaa juoksutapahtumaa katselemaan, että saisin virallisen tuloksen kirjoihin ja kansiin. Olen luonteeltani sellainen ihminen, että puheet on puheita ja fakta on faktaa.


Vaikeuksia.

Kaikenlaisia kolotuksia on tullut ja mennyt. Paino sanalla mennyt. Kaikki vaivat ovat korjaantuneet juoksemalla, yksi on enää jäljellä. Lenkkien pituuksien kasvaessa mukaan tulivat jalkaholvien sitkeät kiputilat, joita on laitettu viime kuukausina aisoihin mittatilauspohjallisilla (Footbalance) ja erilaisin kenkäkokeiluin, sekä harjoittelun ja levon balanssin hakemisella. Tämä jalkaholviongelmani on kuitenkin ns. harjoittelun puutetta. Jalkani eivät meinaa kestää 70-100 km kuukausittaista juoksua, koska en ole sitä ennen tehnyt. Jaksan sinnitellä eteenpäin, jalkani vahvistuvat kyllä tässä matkan varrella, kun vaan jaksan treenata ja odottaa, välillä kipujenkin siivittämänä. 



Motivaatiota ihmisistä, turhista lenkeistä, sekä yhdestä taloustermistä.

Palasin tänä syksynä myös takaisin työelämään. Juoksen pääasiassa täällä kotosalla, maaseudulla ja yleensä aina yksin. Haaveena oli juosta kerran viikossa Helsingissä ja löytää työpaikaltani juoksukavereita. Olen ollut samassa työyhteisössä pitkään, mutta en ollut tietoinen, ketkä meillä harrastavat juoksemista. Viidakkorumpu pärähti soimaan ja sain nopeasti viisi juoksukaveria, kiitos teille armaat! Juoksemme 3 - 7 km pituisia lenkkejä joka viikko, aina keskiviikkoisin työpäivän jälkeen. Työpaikaltamme on vain kivenheitto eli muutama juoksuaskel upeaan keskuspuistoon. Mikä työsuhde-etu, jos sen niin ottaa!

Toinen motivoiva seikka, mitä juokseminen on opettanut on "ei ole turhia lenkkejä". Minä nimenomaan suosittelen ja suosin juurikin noita turhia lenkkejä. Monesti meillä ihmisillä on tapana istuskella paikoillamme lyhyehköjä aikoja, 30-45 min odotellen, koska "nyt ei ehdi tehdä mitään". Tästä hyvänä esimerkkinä vaikkapa lasten harrastukset. Juuri tuolloin kannattaa juosta. Juurikin vaikkapa "vain" 30 minuuttia juoksua silottaa mukavasti tietä seuraavalle lenkille ja madaltaa näin kynnystä lähteä uudestaan juoksemaan. Monesti juuri näiden turhien lenkkien jälkeiset lenkit ovatkin todella lennokkaita, kun kroppa on sopivasti auki.

Juoksu on opettanut minulle myös paljon Suomen sääoloista ja siitä, että pikkusateista ei sovi valitella. Suomi on neljän vuodenajan maa. Jos huonot kelit ahdistavat, sitten täytyy vaan istua sisällä ja voida pahoin. Tai, lähteä ulos, hoitaa homma, ja korjata satoa kohentuneen mielialan, parantuneen kunnon ja itsensä ylittämisen muodossa. Juoksu ei tunnu aina hyvältä. Olenkin ajatellut monesti, että jos esimerkiksi 45 minuutin kärsimyksellä saa itselleen loistavan olon 48 tunniksi, on se kuitenkin aika kannattava kauppa. Excellent return on investment, eli loistava sijoitetun pääoman tuotto.






Espoon Rantamaraton, puolikas sellainen.

Luulin, että pystyn lähtemään juoksutapahtumaan löysin rantein ja en todellakaan ajatellut, että jännittäisin. Toisin kävi. Tapahtuma oli siis eilen, lauantaina. Keskiviikkona viimeisen pikkulenkin jälkeen mieleen hiipi täysi paniikki - en tule selviämään tästä. Torstaiaamu valkeni kovan vatsa/yleiskivun ryydittämänä. Koko torstaipäivän kehoani särki, ihan joka puolelta. Tälle ei löyty mitään muuta selitystä kuin mentaalipuolen jännitys. Perjantaiksi sain itseni kasaan ja kivuttomaan moodiin. Jäljellä oli enää ns. normaali jännitys ja täpinät. 

Jos palaan hetkeksi tuohon eiliseen puolikkaaseen, se meni juuri niinkuin tällä harjoittelumäärällä ja sen asettamilla realiteeteilla voi odottaa. Etenin omaa tahtiani. Sitä tahtia, joka on juuri nyt minulle sopiva saavuttaakseni 21 km matkan maaliin asti. Lenkki ei tuonut suuria yllätyksiä - enkä tottavie niitä olisi kaivannutkaan. Minä halusin päästä maaliin ja saada ajan.

Ensimmäiset 10 km meni porukkajuoksuna ja välillä aikamoisessa tungoksessa. Tuossa osiossa olen tyytyväinen reippaaseen vauhtiini ja siihen että pystyin kuitenkin tekemään omaa juoksua noin suuressa sakissa, juoksurytmin rikkoontuessa koko ajan. Kilometrit 14-18 olivat raskaat ja tuolloin tein päätöksen antaa hieman periksi vauhdistani, koska halusin varmistaa maaliin pääsyn. En halunnut sipata. Tuolloin muistan ajatelleeni, että tänään taitaa loppukiri jäädä tekemättä. Minulle on tyypillistä sisuuntua muutama kilometri ennen lenkin päätepistettä, ja juoksen tuolloin omien rajojen ääripäässä jonkinlaisessa hurmostilassa. Eilen sain kuin sainkin tehtyä itselleni tärkeän loppukirin 18-21 kilometreillä ja sain siitä tosi hyvän mielen.

Espoo Rantamaratonin reitti on upea. Puolikkaasta noin puolet eli kymmenisen kilometriä taivalletaan meren rantaa. Puitteet itsensä haastamiselle ovat mitä parhaat. Eilen tuudittauduinkin välillä siihen, että onpa sentään upeat maisemat, vaikka muuten pahalta tuntuukin. 



Lopuksi yksi ajatus.

Olen ryhtynyt ajattelemaan tätä koko juoksuprosessia nimenomaan matkana, jonka ensimmäinen etappi oli virallinen puolikas juosten maaliin, omalla tasolla ja kaikkeni antaen. Nyt aion siirtyä mutu-vaiheesta hieman suunnitelmallisempaan harjoitteluun, jotta pääsisin muutaman (juoksu)askeleen eteenpäin. Seuraavalle levelille siis. Tavoitteena on juosta seuraava puolikas nopeammin. Ei sen enempää. En tiedä vielä, koska se tapahtuu, enkä haluakaan. Puolikas kuitenkin tuntuu edelleen ja varsinkin nyt matkana ja tavoitteena itselleni luontevalta. Tärkeintä on jatkaa tätä matkaa, ja nauttia nimenomaan matkasta, juoksumatkasta, ajattelematta sen enempää vielä tekemättömiä tuloksia.





9/19/2014

Vintage tuolilöytö; kromia ja nahkaa / Vintage Leather Chair



nahkainen nojatuoli pyörillä, grey leather chair, fåtölj skinn hal, white pouf, log home, log house



Hommasin Huutonetistä vanhan tummanharmaan, nahkaisen nojatuolin, jossa on kromattu runko ja pyörät joka kulmassa! Olen ihastellut tällaisia skandinaavisia, ruotsalais-tanskalais-tyyppisiä tuoleja Instagramin puolella, mm. Annan ihanassa kuvagalleriassa. Tämä retrokapine näytti Haagan parkkiksella hieman oudolta, mutta ajattelin, että mukaan lähtee. Myyjän kanssa pohdimme, että sen täytyy olla ruotsalaista alkuperää, ken tietää. 

Työkaverini Tuija kysyi, että oletkos ostanut jonkun vanhan mööpelin. Minä siihen, että juu, mutta nyt epäilyttää suuresti. Tuija vastasi, että kuitenkin siitä tulee jotain hienoa. Matkalla maaseudulle tuoli sitten kummitteli maasturin takaosassa ja alkoi kutkuttavasti tuntua omalta. 

Tyttäreni sanoi tuolin olevan ruma ja kaunis samalla kertaa. Kysyin myös armaan mieheni mielipidettä. Hän totesi, että eiköhän tuo ole täällä kun p*ska junttilan tuvan seinässä, kun se on tänne asti raahattu. Sen verran oli kuitenkin lämpöä äänessä, että arvasin tuolin saavan jäädä. Tykkään kovasti. Tämä on hyvä istua, ja kromihommat twistaavan mukavasti hirsihommien ja laattalattian kanssa. 

Perhe on paras - he ymmärtävät minua. 

Mitäs tykkäätte te tästä retrokamppeesta?

Kaikki kuvat ovat Instastani.

 . . . . 


I bought this grey vintage leather chair with chrome wheels for only 60 euros from web auction. I assume this is swedish origin. I love it! I had inspiration for this kind of a chair from Annas beautiful Instagram gallery.

All these pics via my Instagram.

nahkainen nojatuoli pyörillä, grey leather chair, fåtölj skinn hal, white pouf, log home, log house




FOLLOW MY BLOG / TERVETULOA SEURAAMAAN BLOGIANI: 
FACEBOOK  /  INSTAGRAM  /  BLOGLOVIN   /  PINTEREST



9/18/2014

Lundia juhlisti Systemiä / Lundia System



Viime viikko oli monelle sisustusbrändille sidosryhmätilaisuuksien aikaa. Habitaren ohessa järjestettiin paljon kaikenlaista pitkin poikin Helsinkiä. Ajelin illalla kaskustan halki Lundian iltakemuihin Etelärantaan ja huomasin, että monessa tutussa sisustusliikkeessä oli juhlat meneillään.
Lundia juhlisti tuona iltana syksyn uutuutta, Joanna Laajiston suunnittelemaa Lundia Systemiä. System on lyhyesti sanottuna kolmen erikokoisen puisen laatikon sarja.


 Lundian hyllyt tarjoavat säilytystilaa kaikelle mitä keksiä saattaa. Jotain on kuitenkin puuttunut: liikuteltava säilytyslaatikko, joka sopii yhteen klassisen mäntypuisen hyllykön kanssa. Laatikot sopivat hyllyyn, mutta seisovat myös omillaan vaikkapa pikkupöytänä. Kansi on perinteinen liukuovi, josta tulee mieleen vanhan ajan penaalit tai korulaatikko.

Kysyin Joannalta, miksi laatikoiden värit ovat juuri savunharmaa, minttu ja tumma sininen? "Kylmät, huurteiset sävyt sopivat täydellisesti luonnonväriseen Lundiaan. Ne käyvät yhteen myös kellastuneen vanhemman hyllyn kanssa, tämä oli tärkeää värien valinnassa." Classic-värinen Lundiahan kellastuu ajan myötä ja Joanna ei halunnut laatikoista liian räikeän värisiä.

Minulle laatikoissa oli kivointa niiden kauniin ulkoasun lisäksi se tunne, kun ne loksahtavat täydellisesti toistensa lomaan. KLIKS. Se on sitä suunnittelua ja huolellista mitoitusta.

Kiitos Lundialaiset ihanista kemuista - oli kiva nähdä!



. . .



Last week Lundia celebrated their new product, Lundia System. 

Sometimes things fall naturally in place. Lundia System boxes are a perfect fit not only with each other but also with the Lundia Classic products. The handmade boxes can also be used as stand-alone elements such as side tables. 


lundia hehku
agency leroy
lundia kirjahylly, sarvet, sheds




FOLLOW MY BLOG / TERVETULOA SEURAAMAAN BLOGIANI: 
FACEBOOK  /  INSTAGRAM  /  BLOGLOVIN   /  PINTEREST



9/14/2014

Keinutuoli keittiössä | Rocking Chair in the Kitchen


On tuo keinutuoli vaan lokoisa tuossa keittiössä. Toissa viikonlopun pieni keksintöni tuli nyt ikuistettua omaksi postauksekseen. Täällä mainitsin, että rottinkinen keinutuoli päätyi vahingossa keittiöön, lähinnä muita huonekaluja rymsteeratessa. Tuohon se jäi, ja istun siinä nyt enemmän ja useammin kuin sohvalla. 

Niinhän sitä sanotaan, että keittiö on pikkulapsiperheen hermokeskus. Siksipä siellä pitääkin olla yksi pehmeä paikka, johon istahtaa touhutessa, ja napata vaikka joku ohi viipottava kulkija pieneen rutistukseen. 


. . . 


We have rattan rocking chair in our kitchen nowadays. It suits there more than well, especially with sheep skin throw and moroccan ottoman. It's relaxing to sit down while preparing food, taking care of the kids etc. 


rattan bamboo chair
white kitchen modern, log house kitchen, log home, log cabin, laattalattia keittiössä, erkkeri
white tiles kitchen, white scandinavian kitchen
bumling brass pendant, log home kitchen, log house kitchen, log cabin kitchen, tripp trapp chair
white kitchen tiles




FOLLOW MY BLOG / TERVETULOA SEURAAMAAN BLOGIANI: 
FACEBOOK  /  INSTAGRAM  /  BLOGLOVIN   /  PINTEREST





9/12/2014

Myydään valkoinen sohva ja kolmijalkavalaisin


myydään kolmijalkalamppu

MYYTY

Myynnissä kolmijalkavalaisin,
kyseessä on tämä Elloksen valaisin mustana. 

(Kolmihaarainen jalka maalattua puuta. Krominväriset metallidetaljit. Kangasvarjostin. Säädettävän jalan korkeus 53,3–91 cm. Varjostimen korkeutta voi säätää enintään 47 cm. Kokonaiskorkeus 87–167 cm. Ø 59 cm. E27. Enintään 60 W. Varjostimen mitat: korkeues 31,5 cm, Ø ylhäältä 45 cm, alhaalta 60 cm.)


Hinta 100 € (ovh 219 €)
Tiedustelu: tarjassnowland@gmail.com
Nouto Lopelta tai Helsingistä Haagasta






 Valkoinen, kookas 2-istuttava sohva irrotettavilla ja pestävillä päällisillä.

Sohva hankittu Iskusta noin kolme vuotta sitten. 
Sohva on helppo pitää puhtaana. Kaikki päälliset ovat irrotettavat ja ne on näppärä pestä itse pesukoneessa. Sohva on kunnoltaan siisti ja rakenteeltaan todella laadukas, tukeva ja kuin uusi. Päällisissä on jonkin verran normaalia kulumaa, voin laittaa tarkempia kuvia sähköpostitse.

Mitat: pituus 185 cm, leveys 95 cm, rungon korkeus 75 cm ja selkätyynyn kanssa 88 cm.

Sohvan hinta 300 € / tarjoa
Tiedustelu: tarjassnowland@gmail.com
Nouto Lopelta



9/09/2014

Arvonnassa voittivat | Mieleenpainuva Fabriken Furillen


Habitare-messujen kahden lipun paketit menivät facebook-arvonnassa Maijulle ja täällä blogin puolella Kristalle. Kiitos kaikille osallistuneille ja onnistuneita messuelämyksiä voittajille! 
 
Habitaressa on nähtävillä kalusteita, materiaaleja, keinoja ja konsteja, sekä erilaisia näkemyksiä siitä, miten tehdä tilasta toimiva, viihtyisä ja mieleenpainuva. Mietin omalta kohdaltani, mikä tila on viime aikoina tehnyt minuun erityisen vaikutuksen. Valitsemani kuvat ovat pieni kurkistus Fabriken Furilleniin, ja ne on otettu kesän Gotlannin reissulla. Tämä tila teki minuun lähtemättömän vaikutuksen, ja siitä on luvassa syksymmällä lisää oman postauksen verran.

Mutta sitä ennen,
oikein hyvää Habitarea 10. - 14.9.!
 
 

kamina, industrial style fireplace




9/08/2014

Punasipulista nopeasti herkullista | Lemon marinated red onions


Nyt ollaan nopean herkun äärellä. Sain ystävältäni Sadulta upean vinkin itse kasvattamieni punasipuleiden pikakäsittelyyn ennen lautaselle laittoa. Tämä niksi on simppeleistä simppelein, ja lopputulos ihana. 

Viipaloidut punasipulit laitetaan "likoamaan" 10-20 minuutiksi vastapuristetun sitruunan mehuun tai sitruunamehutiivisteeseen.

Tämä käsittely pehmentää, pyöristää ja jollain tavalla makeuttaa sipulin makua sopivasti, jonka jälkeen punasipulia on helppo käyttää sellaisenaan salaateissa tai ihan missä vain.

Itse käytin marinoinnissa jo parhaat päivänsä nähnyttä, nahistunutta sitruunaa, ja lopputulos oli nam.

Kannattaa kokeilla!


. . . .


Lemon Marinated Red Onions:

I marinade my self-grown red onions in lemon juice
(from fresh lemon or lemon juice concentrate)

Leave pickled onions in lemon juice for 10-20 minutes.
Then serve with fresh salads or anything.

This recipe is so easy and the result tastes delicious!



sitruunamarinoidut punasipulit, helppo ohje, punasipuli, röd lök




9/07/2014

Kotoilu on ihanaa / just staying at home



Tämä viikonloppu on pyhitetty vain ja ainoastaan rentoutumiselle. Hyvää ruokaa, hieman urheilua, pikkuisen sadonkorjuupuuhaa, oleilua, lueskelua. Laskin, että edellisestä kotoiluviikonlopusta taitaa olla vierähtänyt puolitoista kuukautta aikaa, joten tarpeeseenhan tämä tuli! 

Ensi viikolla on luvassa Habitarea, erään suosikkibrändini iltajuhlaa, päiväkodin vanhempainiltaa, viikonloppuna rakkaiden ihmisten häät. Ihan hyvä, että akut on taas ladattu. 

Viikonlopun suurin innovaatio on keinutuoli keittiössä. Se on niin hyvä uudella paikallaan, että pois ei lähde. En ole aikaisemmin hoksannut, että tottahan keittiössä pitää olla sohva tai nojatuoli, johon istahtaa fiilistelemään kesken askareiden. 

Tänään päättyvään arvontaan ehtii muuten vielä hyvin osallistua!


. . . 


This weekend I've done nothing but relaxed - home life, good food, sports, resting...










9/05/2014

DJUPVIK | SCANDINAVIAN PARADISE



Pistäydyimme kesällä huikeassa miljöössä; hotelli Djupvikissa, Gotlannissa. Minulle on vaikeaa vain olla ja naatiskella, mutta täällä se olisi hyvinkin mahdollista, jopa luontevaa. Arkkitehtuurin, luonnon, materiaalien ja värimaailman ansiosta mieli rauhoittuu väistämättä, pulssi laskee, ja ajatukset selkiytyvät. Voin kuvitella millainen retriitti olisi viettää täällä vaikkapa kaksi yötä.


Täällä voisi vain olla. 

. . . . .


Hotel Djupvik by the sea in Gotland, Sweden is a true hideaway. Infinity pool, unique daybeds, beautiful interiors, concrete floors, nature, sea, everything is perfect and so scandinavian and nordic. You have to see this, if You visit Gotland. 

See also my other posts from Gotland, here.



hotel djupvik
hotel djupvik
hotel djupvik



Merituulen ja ankarien kasvuolojen taivuttamat havupuut luovat veistokselliset puitteet yllä olevien kuvien infinity-poolille ja päiväpedeille, alla. Daybedit on rakennettu mustaksi käsitellystä laudasta veistoksellisiksi kuutioiksi. Tällainenhan olisi helppoa myös rakentaa itse, jos vaikka sattuu omistamaan palan kaunista suomalaista saaristokalliota, vink.



hotel djupvik, daybed by the sea
black daybeds by the sea
scandinavian interior, by the sea



Hotelli/ravintola on ulkoapäin niin harkittu, levollinen ja linjakas. Suuret ikkunat antavat suoraan merelle. Sisäaulaan/respaan on tuotu ajopuita ja keppejä, jotka on sijoitettu raudasta tehtyihin, kauniisti ruostuneisiin kuutioihin. 

Betonilattia oli hieno, enkä voi kuvitellakaan tähän rakennukseen ja tyyliin mitään muuta lattiamateriaalia. 


 rusty iron cube, scandinavian interior by the sea
ajopuu lyhty




Ulkobaari ja sisällä oleva ravintola ovat kauniita kokonaisuuksia.



scandinavian interior
metallinen baarijakkara, industrial black bar stool, industrial metal chair

merinäköala, by the sea, nordic



Djupvik oli osa Visit Swedenin järjestämää Gotland Design Touria, jossa sain olla mukana. Tourin muut postaukset löytyvät kootusti täältä, ja ne on tehty blogiyhteistyönä.


. . . .


FOLLOW MY BLOG / TERVETULOA SEURAAMAAN BLOGIANI: 
FACEBOOK  /  INSTAGRAM  /  BLOGLOVIN   /  PINTEREST



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...